Valmistuin puheterapeutiksi Helsingin yliopiston logopedian koulutusohjelmasta (FM) vuonna 1995. Työvuosieni alussa työskentelin Vantaan kaupungin sekä Helsingin kaupungin perusterveydenhuollon puheterapeuttina. Vuodesta 2007 alkaen olen toiminut päätoimisena ammatinharjoittajana.
Pidän yllä ammattitaitoani seuraamalla puheterapia-alan kehitystä sekä osallistumalla alan lisä- ja täydennyskoulutuksiin.
Annan puheterapiaa suomen kielellä. Lähiympäristön ohjaus voi tarvittaessa toteutua myös englannin kielellä.
Kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen palveluntuottajana annan puheterapiaa asiakkaan omassa toimintaympäristössä, koti-, päiväkoti- ja koulukäynteinä. Teen myös etäkuntoutusta. Kuntoutujan etuudet maksaa Kela.
Puheterapia
Puheterapia on lääkinnällistä kuntoutusta, jolla tarkoitetaan vuorovaikutuksen, puheen, kielen ja kommunikaation sekä äänen häiriöiden ennaltaehkäisemistä, arviointia ja kuntouttamista. Puheterapian tavoitteena on parantaa asiakkaan toiminta- ja kommunikointikykyä sekä osallistumista arjen eri tilanteissa.
Puheterapia on tavoitteellista toimintaa. Puheterapia perustuu aina terveydenhuollossa laadittuun kuntoutussuunnitelmaan. Vaativassa lääkinnällisessä kuntoutuksessa toteutan työni Kelan palvelukuvauksen mukaisesti.
Puheterapian lähtökohtana on hyvä vuorovaikutussuhde asiakkaan ja puheterapeutin välillä. Terapiassa pyritään kokonaisvaltaiseen ja asiakaslähtöiseen työskentelytapaan. Puheterapian tavoitteet asetetaan yhdessä asiakkaan ja hänen lähiympäristönsä kanssa. Tavoitteiden pohjalta asiakkaalle laaditaan yksilöllinen terapiasuunnitelma. Tavoitteet ohjaavat terapian sisältöä ja niiden toteutumista arvioidaan säännöllisesti. Puheterapiassa voidaan kuntouttaa mm.
- sanavarastoa, käsitteistöä ja nimeämistä
- lauserakenteiden hallintaa, puheilmaisua ja kerronnantaitoja
- puheen ymmärtämisen taitoja
- puhemotoriikkaa ja artikulaatiota
- puheen sujuvuutta
- lukemisen ja kirjoittamisen taitoja
- vuorovaikutus-, leikki- ja sosiaalisia taitoja
Käytän kuntoutuksessa tarvittaessa puhetta tukevia ja korvaavia kommunikaatiokeinoja (AAC) esim. tukiviittomia, kuvia ja kommunikointitauluja, kommunikaatiokansioita ja pikapiirtämistä.
